Suunnittele työpisteesi
Ergonomia parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia
Kiinnitätkö työpaikallasi huomiota työkappaleiden siirtomenetelmiin, työkalujen sijoitteluun ja saatavuuteen, istumis- /seisomismahdollisuuksiin ja valaistukseen? Kaikki edellä mainitut asiat kuuluvat ergonomiseen työpistesuunnitteluun ja yrityksissä, joissa niihin kiinnitetään huomiota, on saavutettu merkittäviä parannuksia tuottavuudessa.
Hyvä ergonomia ei kuitenkaan synny pelkästään työpisteiden kalusteita säätämällä, vaan ergonomian kehittäminen edellyttää koko työprosessin tuntemista sekä etenkin työn ja työntekijän tarpeiden tunnistamista. Työympäristön ja – menetelmien kehittäminen on yritykselle kannattavaa, koska se vähentää sairaspoissaoloja ja työtapaturmia, parantaa työn laatua sekä kasvattaa tehokkuutta ja tuotantomääriä. Miellyttävässä työympäristössä työskentelee virkeämpi ja tuottavampi työntekijä.
Erinomainen suoritus joka päivä
Ergonominen työpiste mahdollistaa joka päivä erinomaisen suorituksen. Ergonomisesti toimivassa työympäristössä työskentely on vaivatonta ja turvallista. Kaikki komponentit ja työkalut ovat helposti ulottuvilla, eikä vartaloa tarvitse taivuttaa tai käsiä kurotella, mikä vähentää jännitystä, rasitusta ja epämukavuutta. Näin voidaan ennaltaehkäistä tuki-ja liikuntaelinsairauksia, joista kärsii Suomessa jopa kolme viidestä työntekijästä.
Työmenetelmien ja - asentojen puutteellisesta suunnittelusta johtuvat työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät kuormita pelkästään työntekijöitä, vaan myös yrityksiä ja koko yhteiskuntaa aiheuttamalla sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä sekä laskemalla tuottavuutta.
Warwickin yliopiston vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan tyytymättömät työntekijät ovat 10 prosenttia keskivertotyöntekijää tehottomampia, kun taas tyytyväinen työntekijä on 12 prosenttia keskimääräistä tuottavampi.
Selvitä työpisteen ergonomia puutteet arviointitestillä
Kehittämällämme työpisteen ergonomian arviointitestillä saat selville teollisen ja teknisen työpisteen ergonomiset kehityskohdat ja ymmärrät miten parantaa työpisteen ergonomiaa.
Työkalu tuottaa vastauksiisi perustuen raportin, joka sisältää suosituksia arvioimasi työpisteen ergonomian parantamiseen, esimerkiksi oikean työskentelyasennon valintaan, tarpeettoman kurottelun välttämiseen, esteettömän ja turvallisen työtilan luomiseen, sekä manuaalisten taakkojen käsittelyyn.
Tavoitteena on siis tunnistaa työpisteen mahdolliset ergonomia puutteet, jotta niihin voidaan puuttua ennen kuin ne aiheuttavat työntekijöille tuki- ja liikuntaelin vaivoja ja vaikuttavat heikentävästi myös työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen.
Selvitä teollisen ja teknisen työpisteen ergonomia puutteet Tee testi
Miksi panostaa ergonomiaan?
Pitkäjänteisen ergonomiaan panostamisen avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti työn ja työympäristön turvallisuuteen ja tuottavuuteen.
Aloitetaan faktoilla: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet koskettavat suurinta osaa työntekijöistä
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston raportin mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ovat suurin yksittäinen työperäinen terveyshaitta Euroopassa: jopa kolme viidestä työntekijästä raportoi tuki- ja liikuntaelinoireista. Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto raportoi oppaassaan, että teollisuuden työntekijöillä on eniten sairauspoissaoloja keskimäärin 16 työpäivää henkilöä / vuosi.
Katsotaan sitten toimenpiteitä: Oikea ergonomia voi vähentää TULES poissaoloja jopa 72 %
Ergonomiainterventioiden tehokkuuden arvioimisesta tehty tutkimus paljasti, että tuki- ja liikuntaelinoireet ja sairaudet vähenivät 57 % ja TULES sairauspoissaolot vähenivät 72 % ergonomiaa parantavien toimenpiteiden seurauksena (lähde: Goggins, R. W. ym. 2008. Estimating the effectiveness of ergonomics interventions through case studies: Implications for predictive cost-benefit analysis. Journal of Safety Research).
Tulokset: Tuottavuus parani 46 % tuottaen merkittävät vuosisäästöt
Edellä mainitussa ergonomiainterventioiden tehokkuutta koskevassa tutkimuksessa todettiin myös, että tuottavuus parani 46 % ergonomiaa parantavien toimenpiteiden myötä. Kaikki nämä ovat melko vaikuttavia lukuja. Kuinka nämä prosenttimäärät muuttuvat sitten euroiksi ja kustannussäästöiksi? Lasketaan tämä auki esimerkin avulla (laskujen lähde: https://www.varma.fi/muut/laskurit/poissaololaskuri/):
- 200 teollisuustyöntekijän yritys
- 16 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden, eli yhteensä 3200 poissaolopäivää
vuodessa (poissaoloprosentti 7,08 %), mikä tarkoittaa vuositasolla 1 500 000 €
kustannuksia sairaspoissaoloista (poissaolokustannukset sisältävät välilliset
kustannukset, työvoiman sivukulut ja palkkakustannukset) - Vähentämällä sairauspoissaoloja edes 10 % (7,08 % > 6,37 %) vuosittainen
säästö on yli 150 000 €, kun poissaolokustannuksiin lasketaan mukaan välilliset
kustannukset, työvoiman sivukulut ja palkkakustannukset - Vähentämällä sairaspoissaoloja 72 %, kuten yllä mainitussa tutkimuksessa
paljastui, vuosittainen säästö on yli miljoona euroa, kun poissaolokustannuksiin
lasketaan mukaan välilliset kustannukset, työvoiman sivukulut ja palkkakustannukset
On siis todellakin useita konkreettisia asioita, joihin asianmukaisella ergonomialla voi olla positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Ergonomiasta hyötyvät sekä työnantajat että työntekijät.
Kuinka parantaa ergonomiaa työpaikoilla?
Treston on ollut edelläkävijä ergonomisten kalusteiden ja työympäristöjen suunnittelijana jo yli 50 vuoden ajan. Vaikutamme yli miljoonan työntekijän työympäristöön vuosittain vuosien aikana toimittamiemme yli 600 000 työpisteen kautta. Työpisteiden ja -kalusteiden suunnittelussa ja toteutuksessa lähdemme aina liikkeelle työntekijästä ja työtehtävästä. Ergonomisesti suunnitellut työvaiheet tehostavat työntekoa ja lisäävät turvallisuutta.
Katso alta lyhyt animaatio hyvän ja huonon työpiste ergonomian eroista ja opi samalla 6 käytännöllistä asiaa ergonomian parantamiseen.
5 pääkohtaa, jotka on hyvä ottaa huomioon työpisteiden ergonomiaa parannettaessa - turvallisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi:
1. Kaikki tarvittava helposti saatavilla työskentelyalueella
2. Riittävän kirkas ja säädettävissä oleva valaistus, 2000 lx
3. Taakkojen käsittely
4. Säädettävä työskentelykorkeus
5. Säädettävä työtuoli
Huom! Ergonomia ei ole vain mainoksissa näkyvä myyntiargumentti, vaan olennainen terveyttä ja turvallisuutta edistävä tekijä, josta säädetään monien maiden työturvallisuutta ja työterveyttä koskevissa laeissa.
Esimerkiksi Suomen Työturvallisuuslain 738/2002 mukaan: ” Työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Niiden tulee mahdollisuuksien mukaan olla siten säädettävissä ja järjestettävissä sekä käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta.”
E-kirjassa opastetaan selkein käytännön esimerkein, miten yrityksessä voidaan parantaa kokonaisvaltaisesti ergonomiaa.
- Selvitä lähtötilanne ja laadi suunnitelma.
Selvitä ongelmakohdat ja prosessit, tarkkaile ja keskustele työntekijöiden kanssa. Laadi suunnitelma investoinneista ja mittareista, jotka liittyvät turvallisuuteen, tuotantomääriin ja tehokkuuteen. - Haastattele ja tarkkaile
Puhu työtekijöiden kanssa, havainnoi kuinka työntekijät käyttävät työpisteitään, työkalujaan ja tekevät yhteistyötä. Tutki vuoroja ja työkiertoja. Anna historian opettaa ja tarkista tapaturmaraportit. - Kokoa joukot
Sitouta asianomaiset, niin pitkällä aikavälillä päätöksenteko ja käyttöönotot nopeutuvat. Kerro hyödyt muutoksesta työntekijälle ja yritykselle. Ergonomia voi luoda aidon win-win tilanteen. - Katso ’pinnan’ alle
Työpisteelle sopivien ergonomisten välineiden valinnassa tulee huomioida muun muassa:
* Edellyttääkö työ istumista, seisomista vai molempia?
Tutkimustulosten mukaan pienetkin liikkeet parantavat muistia, tarkkaavaisuutta, oppimista ja työntekijän kognitiivista kokonaissuoritusta. Pääasiassa istuvan, työpöytäänsä sidotun henkilön tehokkuutta on mahdollisuus parantaa sähkötyöpöydällä, joka mahdollistaa seisomisen. Pääasiassa seisovaa työtä tekevä hyötyy jalkatuista ja jakkaroista.
* Onko työpöydän korkeus työntekijälle ja työtehtäviin sopiva?
Kirjoitustyöhön sopivan pöydän korkeus on yleensä 60-75 cm, seisomatyöhön 75-110 cm. Käsien lepuuttaminen ja näytön katselu pitäisi olla mukavaa ja tavarat helposti käden ulottuvilla.
* Millainen tuoli olisi paras?
Muun muassa tuolin korkeutta, selkänojaa ja kaltevuutta tulee voida säätää käyttäjän koon ja työtason korkeuden mukaan.
* Kuinka valaistus vaikuttaa työhön?
Hyvässä valaistuksessa tietojen käsittely vaatii aivoilta vähemmän ponnisteluja mikä ehkäisee päänsärkyä ja väsymystä. Työpaikoilla tarvittava valaistusvoimakkuus vaihtelee sisätiloissa 300–500 luksista 1500 luksiin, ja jopa 2000-3000 luksiin työtehtävästä riippuen.
* Millaisia työkaluja työssä tarvitaan?
Työkalujen sijainti ja etäisyys on hyvä optimoida. Raskaat työkalut voidaan tuoda vaunuilla työpisteen ääreen tai työpisteessä voidaan käyttää kevennintelinettä. Varrella liikuteltavat työpisteen lisävarusteet ja näyttöpäätteet mukautuvat usean eri käyttäjän tarpeisiin.
Jos työntekijä käyttää osien kurotteluun yhden minuutin enemmän tunnissa, 10 henkilön työpaikalla tämä tarkoittaa: 10 henkilöä x 220 päivää x 8 tuntia x 1 minuutti => 36 työpäivää vuodessa.
Alla olevalla videolla ergonomia-asiantuntijamme Jonna Patama kertoo lyhyesti mitä ergonomia meille Trestonilla merkitsee.
Asiakkaitamme
